Sivut

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Onko koira kotona?

..no ei. Ihan vielä. Mutta askelta lähempänä kotia jo :).

Taisi olla kesä 2014 kun meillä oli ensimmäistä kertaa lainassa koira. Sillä lailla testimielessä lainassa, että haluttiin vähän kokeilla, olisiko siinä meille sopiva koirarotu (Bichon Frisé). Lapsille tietysti sanottiin, että sukulaisilla oli lomamatka, jonka vuoksi heidän koiransa kyläili meillä. Kyseessä oli siis aikuisten salajuoni :D. Kun sukulaiset hakivat "poikaa kotiin", käytiin kahvipöydässä keskustelua ja muistan ensimmäistä kertaa kuulleeni että Bichon Friséen lisäksi on olemassa myöskin Bichon Havannais, havannankoira.

Ihan heti ei suinpäin ryhdytty koiraa hankkimaan vaan päätettiin antaa asian hautua. Oli miettimistä sekä siinä, mitä koiran omistaminen oikeasti vaatii, että allergia-asioissa. Meillä on perheessä koira-allergiaa, mikä asettaa omat rajansa. Toiset allergiset koirakuumetta potevat ratkaisevat tilanteen valitsemalla paljon ulkona viihtyvän rodun, toiset valitsemalla hyvin siedettyjä rotuja, kuten nämä Bichonit. Virallisestikaan allergiaperhe ei enää nykytietämyksen mukaan tarkoita täysin koiratonta perhettä.

Tuli syksy (edelleen 2014), ja kuinka ollakaan - sukulaisperheisiin ilmestyi kaksikin havannalaista. Vieläpä sen verran lähelle, että saadaan olla tekemisissä usein. Reilun vuoden verran on saatu seurata näiden neitien elämää ja itsekin osallistua kun koirat ovat meillä kyläilleet. Ja niin onnellisesti on nyt käymässä, että toukokuussa saamme noutaa kotiin oman neitokaisen <3.

Pitkäperjantaina kävimme tapaamassa tulevaa perheenjäsentä ensimmäistä kertaa. Nyt mietimme kuumeisesti sopivaa nimeä :)





Tavataan taas!

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Päättyvä pääsiäinen

Tänään on toinen pääsiäispäivä. Meillä onkin vietetty vähän poikkeuksellista pääsiäistä, sillä tänä vuonna emme matkanneet kumpaankaan mummolaan. Usein niin on tehty kun tarjolla on neljän päivän vapaa ja aikaa sukuloida. Nyt toimittiin toisin, kun moneen viikonloppuun on kertynyt kaikenlaista touhua ja tohinaa.


Viime viikolla kaivelin kaappeja, jotta voisimme koristella kotiin pääsiäisilmettä. Totesin että meilläpä ei varsinaisia pääsiäiskoristeita kovin suurta valikoimaa olekaan, ehkäpä juuri siksi ettemme yleensä ole sitä kotona viettäneet. Siksi ei koristeitakaan ole tänne paljoa levitelty. Eskaripojan kanssa kylvimme rairuohot, haimme marketista muutaman narsissin ja pihasta oksia maljakoihin. Hyvin pärjättiin näillä ja muutamalla tipusella :).


Muutaman päivän vapaa tuli kyllä oikein mukavaan väliin. Saatiin sekä lepoa että touhua. Kohokohtina voi mainita vaikka iltapäiväkahvit kasvihuoneessa kirkkaassa auringonpaisteessa eilen, kevätsiivous kodinhoitohuoneessa ja varastossa, lasten kyläilevät serkut ja koirakaveri. Ehdoton huippu oli toki perjantainen pääsiäisajelu Pohjanmaalle, katsomaan meille toukokuussa muuttavaa uutta perheenjäsentä :). Siitä kuitenkin lisää juttua tuonnempana, nyt pitäisi kuvata pari laatikollista ylimääräistä kamaa FB-kirppiksellä myytäväksi, huoh. Tavataan taas!


keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Joka ainoa päivä on tänään

Napsahduksia-blogin ansiosta innostuin minäkin INDIEband-rannekoruista ja tilasin omani heti seuraavana päivänä. Idea on sellainen, että voi itse osallistua korun suunnittelemiseen, tai sitten valita valmiista valikoimasta. Miksipä tästä sitten erikseen postausta kirjoittamaan? (Kyseessä ei ole yhteistyöpostaus.) No siksi, että koko prosessista tulikin vallan mielenkiintoinen, koska ajattelin, että haluan koruun oman tekstin. Valitsin siis valmiin mallin, joka miellytti silmää, mutta tekstiksi jotain itselle merkityksellistä.

Sitäpä sitten miettimään. Lopputuloksena yksi rivi Juha Tapion lyriikkaa:

joka ainoa päivä on tänään

Miksi juuri tämä? Koska on tärkeää olla juuri tässä, juuri tänään, läsnä. Tänään on oikea hetki. Oikea hetki laittaa ystävälle viesti, mitä kuuluu. Oikea päivä kuunnella eskaripojan pohdintaa siitä, olisiko isona kivempaa olla lastenhoitajana eskarissa vai toimistonsetänä LähiTapiolassa. Oikea hetki haaveilla. Miettiä koiranpennulle nimeä. Olla olkapäänä. Sanoa: hyvin tehty! Lämmittää sauna. Treenata? Olla vaan? Nauttia kevään kirkkaudesta. Kuunnella itseään.
 
Kannan lausetta nyt mukanani, etten unohtaisi. Koska joka ainoa päivä on tänään.






sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

String Pocket ja muitakin hyllyjä

Kuluneella viikolla on ollut ihana todeta, että työpäivän jälkeen onkin vielä valoisaa ja että kevät etenee jo kohisten. Sain nyt kuvattua String Pocket -hyllyn suunnitellulla paikallaan, tadaa!:

String pocket valkoinen harmaalla seinällä

Hylly on siis makuuhuoneen seinällä. Ihana ilta-aurinko helli kuvatessa :). Hyllyllä on pieniä mutta tärkeitä juttuja, kuten tuo pikkutaulu. Siinä on Ikean kehyksissä mummoni aikanaan perunalaatikkoon lisäämä lappu, viehättävä muisto tärkeästä ihmisestä jonka onnekseni sain pitää elämässäni kauan.

Ylähyllyn tavaroita




















String Pocket on kyllä keveä ja kaunis, niitä tekisi mieli hankkia heti lisää. Näin keväällä minut on (jälleen) vallannut kaappi- ja tavara-ahdistus. Kaikki ovien takana piileskelevä epäjärjestys ja ylimääräinen roina kummittelee mielessä. Aika moni näyttää kovasti innostuneen KonMari - menetelmästä. Itse en ole kirjaan vielä tarttunut ja suhtaudun siihen pelonsekaisin tuntein :D Entä jos ohjeista stressaantuu vaan lisää? Miten voi KonMarittaa koko perheen tavarat? Ehkäpä pitäisi vaan rohkeasti hommata se kirja ja tarttua härkää sarvista ja kaappeja kahvoista. Voisihan siitä löytä uutta näkökulmaa. Onko sinulla kokemusta KonMarista?

Vai pitäisikö niiden sotkuisten kaappien sijaan keskittyä miettimään tätä, joka on siisti, kaunis, ilmava...suorastaan zen :)?

Valkoinen string pocket harmaalla seinällä


















Tavataan taas!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Perinteinen herkku - puolukkakukko

Tiedättekö sen tunteen, kun on kulunut liian kauan edellisestä kerrasta kun sai puolukkakukkoa? Minäpä tiedän :D. Sitten sitä on pakko valmistaa, onneksi tarvikkeet on helposti haalittavissa kokoon. Kotipuolessa Savossa on ehkä perinteisemmin valmistettu mustikkakukkoa (eli rättänää), mutta minusta puolukkainen versio on paras :). Onhan siinä rasvaa ja sokeria, mutta vastapainoksi sentään puolukkaa ja ruista.

Puolukkakukko





Perusohje kukkoon on itsellä suunnilleen jo hihassa. Valion sivuilta löytyy yksi aika hyvä. Itse käytän pelkästään ruisjauhoa ja ruokosokeriakin vain siinä tapauksessa että sitä sattuu olemaan, muuten mennään valkoisella. Minusta kukon kannen kuuluu olla kokonaan umpinainen, toisin kuin tuossa ohjeessa.

Puolukkakukkoa tarjolla


Paistamisen jälkeen kukko pitäisi malttaa jäähdyttää, koska ihan kuumana maku ei pääse täysin oikeuksiinsa (sitäpaitsi kuumiin marjoihin polttaa suunsa).Usein tätä tarjotaan vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa, niin meilläkin.

Tällä viikolla ehdittiin String-hyllykin kiinnittää paikoilleen, siitä postausta sitten tuonnempana. Tavataan taas!

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Olohuoneen iltahetki

Täällä Keski-Suomessa vietetään parhaillaan hiihtolomaviikkoa. Tänä vuonna en poikkeuksellisesti ole itse lomalla, vaan vasta vähän myöhemmin. Arkiviikoksi tämä on kuitenkin melko erikoinen; kotona pyörii yksi teinineiti kevyellä lomafiiliksellä ja eskaripoika on matkustanut mummon ja ukin hemmoteltavaksi. Alkuviikon meillä oli vielä hoitokoirakin täällä. Vähän taukoa siis kuitenkin aamukiireestä ja sen semmoista perusarjesta.

Vaihtelun vuoksi sisustelin olohuoneeseen vähän sinisiä juttuja. Uutta on vain pari tyynynpäällistä, Iittalan Kiviä olikin kaapissa useampaa eri sinistä :). Maton vaihdoin yläkerran aulasta. Kokeeksi otin kuvat illankahussa, kun tila näytti myös tunnelmaltaan siniseltä.

olohuone illan valossa
























































Siksak-kuvioiseen tyynyyn ihastuin Askossa. Yksiväriset siniset Anttilasta, tummempi pellavaa, vaaleampi keinokuituinen poistokorista.


Ainakin näyttää erilaiselta, mikä on ihan virkistävää. Hämäävän rauhalliselta näyttää myös :D
























































Tavataan taas!